Asunnon tyhjennystä ja oikeudenkäyntejä
Moikka ja hyvää kesää kaikille, pahoittelut pitkästä kirjoitus tauosta! On tapahtunut paljon, joten kirjoittaminen jäänyt vähäiselle!
Alotetaan vaikka paluusta muutama kuukausi taaksepäin!
Päästiin taas siivoamaan asuntoa Lauran jäljiltä, ensin näytti hyvältä (kuten aina), että Laura tulee ja auttaa itekin asunnon tyhjennyksessä, toisin kävi. Saatiin siivota ruiskuja ja niitä pieniä irtotavaroita mitä Lauralla on vielä jäljellä. Asunnosta tosin puuttui ne kaikki järkevät tavarat; valokuvat, paremmat vaatteet ym. Jäljelle oli jätetty vaan se mikä ei niin kovin kiinnosta!
Kiukku on taas niin suunnaton, kai tää on väsymystäkin. Saatiin asunto tyhjäksi ja mielessä pyörii vaan kysymys, miksi? Miksi meidän elämä on tällaista ja miksi joka päivä ja joka tunti on ikuista taistelua.
Seuraavana Laura olikin löytänyt taas uuden asunnon itselleen, se oli yhden sen kaverin ennen. Vuokraisäntää oltiin varoitettu ettei vuokraisi asuntoa Lauralle, koska vuokrat jäis kuitenkin maksamatta, eipä kuunnellut, kai toiveena oli että Laura todella jättää maksut maksamatta ja että hän saa periä niitä korkojen kera takaisin.
Pysytään jälleen menneessä ajassa, mutta puhun siitä nykyisessä aikamuodossa, olen kirjoitellut tapahtumia paperille ja nyt sitten siirtelen niitä tänne blogiin.
Taisin talvella kirjoitella kuinka Laura oli pahoinpidelty kahden naisen toimesta. Siitä on edessä oikeuskäsittely.
Lauran oikeudenkäynti lähestyy, mutta Laura ei ole käynyt juttelemassa asianajansa kanssa vieläkään, ei oikeastaan edes nyt tiedetä missä hän taas on. Ensimmäiseen istuntoon mentiin kaikki yhdessä Laura sanoi että asianajaja kyllä tulee, mutta toisin kävi, oltiin salissa ja Lauran asianajaja puuttui, käsittely siirrettiin.
Laura hoisi asiat kuntoon asianajajansa kanssa ja kaikki näytti hyvältä seuraavaa istuntoa varten, kuitenkin jälleen kerran viima vei Lauran mennessään ja ennen käsittely päivää Laura lähti omille teilleen, vappu viikonloppu edessä ja käsittely päivä olisi vapun jälkeinen maanantai.
Laura ei vastaa puhelimeensa eikä ole ilmoittanut itsestään tai aikeistaan ilmestyä oikeustalolle. Ja taas kerran pyörittiin paikkoja läpi mistä voitaisiin neiti löytää, mutta eipä se ollut koko kotikaupungissa. Sain tiedon, että Laura on viereisellä paikkakunnalla… no ei auttanut kun meidän toivoa että toinen ymmärtäis kuinka vakavasta asiasta on kyse ja olis tosi tärkeetä ilmestyy paikalle, kun kerran itse on vielä asianomistaja.
Oikeudenkäyntipäivän aamu: kierrettiin vielä ennen istunnon alkua Lauran asunto ym. Mahdolliset paikat jos vaikka Laura olis järjestäny ittes pelipaikalle, muttakun ei vastaa puhelimeen niin ei auttanut kuin kiireenvilkkaa lähteä kiertämään, ei löytynyt Lauraa. Mentiin oikeustalolle, jonne Laura ei myöskään ollut ilmaantunut, siellä oltiin sitten ja odotettiin asianajajan voimin neitiä ilmaantuvaksi, ei tullut. Poliisit laitettiin hakemaan Lauraa, mutta eikai ne sitä löytänyt kun se on 60km päässä tästä. Kaupungista!
Taas sovittiin uusi käsittelypäivä ja Poliisille laitettiin virka-apupyyntö, että Laura toimitetaan seuraavaan istuntoon virkavallan voimin.
SEURAAVAA KÄSITTELYÄ ODOTELLESSA.
Eipä kai taa niin paljon harmittais, mutta ite oon ottanu palkatonta et voisin olla Lauran tukena vaikkei se kyllä tätä ansaitsekkaan kun ei ees paikalle ilmesty, kiitä tai vastaa puhelimeen.
En vaan ymäärrä miksei ihminen ilmesty oikeudenkäyntiinsä jossa ei edes ole syytettynä, kai se tärkeysjärjestys tossa huumemaailmassa on vaan niin vääristynyt.
Vieläkin silti uskon ja toivon!
