Tunteet kuohuu
Edellispäivänä Laura pahoinpideltiin TAAS kerran, hiuksia revitty ja päähän sekä kylkiin potkittu. Lauran ystävä Jouni ilmoitti asiasta, mutta hän ei saanut Lauraa vietyä päivystykeen, koska bensa loppui.
Menimme mieheni kanssa hakemaan Lauraa, joka ei suostunut päivystykseen lähtemään ja syy oli sama kuin aiemmillakin kerroilla ”jos menen minut hakataan uudelleen”. Laura ei tunnu käsittävän että hakkaaminen jatkuu niin kauan kuin hän itse sen sallii ja huumepiireissä pyörimällä, hän käytännössä antaa luvan kohdella itseään noin.
Kylmä totuus vaan on se, että päihde ihminen ei ajattele asioita samalla tavalla kuin me ”normaalit” ihmiset. Jos joku on mulle velkaa niin mitä helvettiä mä oikeasti siitä hyödyn, että menen ja pahoinpitelen sen ihmisen??? Alkaako sitä rahaa sataa taivaalta jokaisen iskun ja potkun myötä? EI!
Raahattiin Laura äidin luo, edelleen jankutus ei päivystykseen mutten kuitenkaan voi liikkua kun sattuu. Soitin triage hoitajalle josko hän yrittäisi Lauraa jututtaa, mutta ei Laura suostunut puhelinta vastaanottamaan jatkoi vaan karjumista samalla tavalla kuin tekee 4-vuotias lapsi… naapuri parat…
Yritin itse mennä vielä jututtamaan siskoani, mutta ei Laura sekosi ihan totaalisesti ja alkoi heittää minu päin kaikella mitä käteensä sai… ensin tuli housut, sitten puutarhatuoli ja viimeisenä rautaputki. Sillä hetkellä tempaisin itse putken käteeni, säikähdin itseäni ja tiputin sen maahan takaisin sännäten täysillä ulkorakennukseen. Äiti oli jo tällä hetkellä puhelimessa hätäkeskuksen kanssa.
Poliisit tuli ambulanssin kera, ambulanssi vei Lauran tutkittavaksi pahoinpitelyn vammoista ja poliisi jututti tapahtuneesta meitä.
Oli vaikea tehdä päätös rikosilmoituksen suhteen… tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Laura on väkivaltainen minua tai jotain muuta kohtaan, onhan hän äitiäkin päin tavaroita viskonut… En kuitenkaan ilmoitusta tehnyt, mutta päätin.. kertakin vielä, niin varmasti teen.
Pelottaa vaan vähän, mitä seuraavalla kerralla tulee niskaan… Aiemmin pikkutavaraa ja pientä kiinniottoa, sitten autosta tiputtamis yritys ja nyt tämä.
Voin kertoa, että tunteet ovat sekaisin kuin seinäkello pattereiden loputtua. Ensin katoaa 17vuotias tyttö, joka löytyi kuolleena, henkirikoksen uhriksi joutuneena. Samaan syssyyn oma sisko pahoinpidellään, kuinka paljon enää on matkaa siihen, että Laura mahdollisesti menettää henkensä tai joku muu meidän perheestä… pelottaa…itkettää… oksettaa ja väsyttää.
Tunnen aivan sietämätöntä vihaa tätä yhteiskuntaa kohtaan, niin suurta, että sitä on vaikea edes sanoin kuvailla.
Tuomiot rikoksista rankemmiksi, enemmän poliiseja kentälle turvaamaan ihmisten liikkuminen ja tulleihin niin paljon lisää väkeä, että jokainen tullataan enne rajan ylitystä (saataisiin se osa huumeista tulematta, joka kuljetetaan yli rajan.) säästetään, niin onko pakko säästää ihmisten turvallisuudesta.
Lujaa vauhtia ollaan menossa villiin länteen, ihmiset kyyhöttää kotonaan neljän seinän sisässä, ihan vain siksi ettei enää uskalla liikkua missään… joo tiedän, kohta joku nerokas ajattelee, että on pieni todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi kadulla.. jepjep.. mut eikös se pienikin todennäköisyys ole liikaa?
Mulla ei ole mitään maahanmuuttajia vastaan niin kauan kun he toimivat oikein, mutta meillä on täällä omastakin takaa ihan tarpeeksi rikollisia ja hulluja, joten olen todellakin sitä mieltä, että lakia rikkovat maahanmuuttajan kuuluisi passittaa takaisin kotimaihinsa! Kyllä tänne mahtuu kaikenväriset ja kokoiset ihmiset, mutta yhtään enempää rikollisia tänne ei mahdu ja valitettavasti meistä suomalaisistakin LIIAN suuri osa on rikollisia.
On kunnollisia suomalaisia ja kunnollisia maahanmuuttajia ja jokainen aivan yhtä tärkeitä ❤ Mutta rikollinen kuin rikollinen, niin musta kuin valkoinenkin on ihan yhtä kamala, paha, iljettävä ja saastainen ihminen!
Ja ei, en minäkään ole puhdas pulmunen, kyllä, minäkin teen päivittäin pikkurötöksiä… ajan autoa ja puhun puhelimessa, en laita turvavyötä kiinni tai kävelen päin punaisia, mutta en sentään tapa ketään tai vie kenenkään omaisuutta.
En ole puhdas pulmunen, ajan ilman turvavyötä, puhun puhelimessa ajaessani, saattaa kaasujalkakin joskus olla turhan raskas, mutta ei en luokittele itseäni kaahaajaksi sen takia, että pikatiellä tulee joskus paineltua kympin ylinopeudella. Vedän myös rehelliset suomalaiset perskännit jos siltä tuntuu, mutta se nyt ei toistaiseksi ole rikos… Odottakaapas vaan… Räsänen.
OLEN JÄLLEEN PUHUNUT!
